Vapun korvilla vanhempani hakivat minut luokseen Hyvinkäälle. Olo oli todella yksinäinen kun ei voinut tavata ketään ja tuntui että seinät kaatuvat päälle. Pari viikkoa opiskelin etänä ja sitten sairastuin aika kovasti. Onneksi kyseessä oli tavallinen flunssa ja antibiootteja ei tarvinnut. Olin onnekas että sairastuin vanhempien luona muuten olisin ollut pulassa. Viikko karanteenissa oli kyllä tosi rankkaa, mutta onneksi olen nyt täysin terve.
Tapasin kavereitani viimeksi maaliskuussa ja minulla on nyt heitä todella kova ikävä. Ensi viikon tiistaina Kohtauksen kesäohjelma starttaa. Tapaamiset järjestetään ulkona, ja toivonkin hyviä säitä. Tämä kevät on ollut tosi rankka, kun ei ole voinut tavata ystäviään, mutta onneksi pian se on mahdollista. Olen viihdyttänyt itseäni ja ystäviäni kuvaamalla Vallilaa- ja etenkin siirtolapuutarhaa ja jakakamalla kuvat instagramissani.
Kesä 2020 on kaikin puolin erilainen, kun kesän isot keikat ja festarit on kaikki peruttu. Jos emme eläisi poikkeus aikoja olisin käynyt jo kahdilla isolla keikalla. Toukokuussa olisi ollut Green Dayn- ja kesäkuussa Volbeatin keikat. Olen harmissani, koska olin odottanut kumpaakin todella kovasti. Green Day:ta fanitin nuorempana ja heidät olen nähnyt livenä kaksi kertaa. Tuohon aikaan olin tapetoinut seinäni Green daysta kertovia lehtileikkeitä. Volbeatin keikoilla en ole vielä aiemmin ollut, mutta olen kuullut, että energia on mieletön. Kyllä se päivä vielä koittaa ennemmin tai myöhemmin.
Kesässä on parasta ehdottomasti hyvien säiden sattuessa kävely Vallilan siirtolapuutarhassa. Lämpimät säät ovat hellineet meitä ja mikäs sen ihanampaa, kuin viettää se siirtolapuutarhassa.
